Yhdysvaltalaisprofessoreiden neuvo uusille Fulbright-stipendiaateille: Älä valitse yliopistoa pelkän nimen perusteella

Fulbright Center valitsi syyskuussa ensimmäiset suomalaisstipendiaatit lukuvuodelle 2014–15 ja muutaman päivän kuluttua valinnasta 12 uutta maisteri- ja tohtoriopiskelijaa kokoontuivat Hakaniemeen ensimmäiseen Fulbright-kauteen valmentavaan tilaisuuteensa.

Planning for the Fulbright Year -koulutuksessa keskitytään yliopistohakuihin. Samalla stipendiaatit aloittavat myös verkostoitumisen paitsi toistensa, myös suomalaisten Fulbright-alumnien sekä parhaillaan Suomessa stipendiaatteina olevien yhdysvaltalaisten Fulbrightereiden kanssa. Molemmilla on myös olennainen osa uusien tulokkaiden kouluttajina.

Suomessa Fulbright-kauttaan viettävien yhdysvaltalaisprofessoreiden paneelikeskustelu tarjosi runsaasti vinkkejä mm. siitä, mihin asioihin yliopistojen laitokset kiinnittävät huomioita hakijoissa. Lisäksi he kertoivat yliopistojen kartoituksesta ja valinnasta, tähdensivät sopivan mentorin etsinnän tärkeyttä sekä antoivat vinkkejä hakemuksen kirjoittamiseen. Fulbright-ohjelman suomalaisalumnit taas jakoivat kokemusperäistä tietoaan tutkinto-opiskelijoiksi ja vieraileviksi tutkijoiksi suuntaaville stipendiaateille.

Älä valitse yliopistoa pelkän nimen perusteella

Yhdysvaltalaispanelistien ydinohje sopivan yliopiston kartoitukseen on etsiä yliopistoja laajalti. ”Älä harkitse koulua pelkän nimen perusteella. Erinomaisia oppilaitoksia on paikkakunnilla, jotka eivät tule mieleesi tai joista et ole kuullutkaan. Älä epäröi etsiä myös muita kuin nimekkäitä kouluja”, ohjeisti William Helling.  Helling lisäsi vielä, ettei yliopistoa valittaessa pidä myöskään unohtaa samalla valitsevansa myös kampusta ja yhteisöä: ”tämä kokemus voi olla yhtä palkitseva ja tärkeä kuin akateeminen kokemuskin.” Samuli Simelius kommentoi samansuuntaisesti alumninäkökulmasta kehottaessaan stipendiaatteja miettimään kumpi on itselle sopivin, iso kaupunki vai pieni paikkakunta? ” Toki prioriteettina on oma tutkimus, mutta on hyvä huomioida myös muita asioita, esim. vuokrat ja logistiikka – miten matkustaa,” Simelius muistutti.

Tutustu, ota selvää, suunnittele ja tarkista

Huolellisen taustatyön merkitys toistui alumnien vinkeissä: opinto-ohjelman tarkkoihin kurssikuvauksiin kannattaa tutustua, sillä pelkät kurssien nimet eivät välttämättä kerro riittävästi. Myös oma status, esim. non degree student tai student researcher vaikuttaa esimerkiksi siihen, saako suorittaa kursseja ja kuinka paljon lukuvuosi maksaa. Vakuutuksia hakiessa kannattaa puolestaan tarkastaa yliopiston käytännöt ja vaatimukset esim. visiting student researcherin ja varsinaisen opiskelijan välillä, sillä statuksesta riippuen vaatimukset voivat vaihdella ja Suomesta hankittu vakuutus voi olla halvempi.

Postia professorille? Kyllä – lyhyesti ja ytimekkäästi

Yhdysvalloissa on tavanomainen käytäntö, että opiskelijat ottavat yhteyttä professoreihin. Ensimmäisen professorille lähetettävän sähköpostin on oltava lyhyt ja ytimekäs: käytä otsikkorivillä mielenkiinnon herättäviä avainsanoja, esimerkiksi Fulbright-stipendin saaneen suomalaisopiskelijan kannattaa mainita otsikossa sanat Fulbright ja Suomi. Viesti on syytä myös kohdentaa sen vastaanottajalle: ”vältä kuulostamasta siltä kuin olisit lähettänyt saman yleisviestin useaan eri paikkaan”, William Helling ohjeistaa. Michael Schuckersin ohje riittävästä taustatyöstä auttaa viestin kohdentamisessa: ”kunnon taustatyö mahdollisista professoreista, tutkimustyön ohjaajista ja mentoreista antaa tietoa, jonka avulla pystyt kohdentamaan viestisi.” Paul Flikkema muistuttaa lisäksi taustatyön olevan edellytys myös sille, että pystyt lyhyesti kertomaan kuinka omat tutkimusintressisi ovat yhteydessä professorin tutkimusohjelmaan.

Verkostoidu, ole aktiivinen ja kiitä

”Amerikkalaisessa kulttuurissa korostetaan kiittämistä ja verkostoitumista” kertoo Heidi Lehmuskumpu ja kehottaa verkostoitumaan aktiivisesti sekä kiittämään mieluummin liian usein kuin liian harvoin.

Alumnit suosittelevat myös osallistumaan seminaareihin ja tapahtumiin sekä tarjoutumaan itse esittelemään omaa tutkimusta. ”Jos oma ohjaaja on kiireinen, niin muut kollegat voivat tarjota arvokasta vertaistukea ja heistä voi tulla myöhemmin tärkeitä yhteistyökumppaneita”, sekä Salla Rantala että Olli Lappalainen muistuttavat. Lappalainen kehottaa myös mahdollisesti mukaan lähtevää puolisoa osallistumaan yliopiston tarjoamille kursseille ja sosiaalisiin aktiviteetteihin, sillä sitä kautta voi löytyä muita samassa tilanteessa olevia perheitä ja sen myötä sosiaaliset verkostot kasvavat luontevasti.

Antti Kuha puolestaan neuvoo olemaan aktiivinen sekä yliopistolla että sen ulkopuolella: ”tutustuminen amerikkalaiseen elämäntapaan on tärkeä osa stipendiaattikautta. Suunnittele ja sitoudu varhain virkistysmatkoihin. Jos näiden aktiviteettien suunnittelua ei aloita aikaisin, ne jäävät helposti akateemisten kiireiden alle myöhemmin.”

Lopuksi Yhdysvaltoihin lähtijöille Heidi Lehmuskummun ohje: ”lähde avoimin mielin ja kokeile uusia asioita - niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Saatat kehittää uuden liikeidean tai urapolun yhdistelemällä asioita ennakkoluulottomasti ja luovasti.”

Toukokuussa tavataan

Kaikki Fulbright Centerin stipendiaatit kokoontuvat seuraavan kerran orientaatiokoulutukseen toukokuun puolivälissä. Tällöin käsitellään mm. verotukseen, sosiaaliturvaan, viisumeihin ja yhdysvaltalaiseen yliopistomaailmaan opiskelu- ja tutkimusympäristönä liittyviä kysymyksiä.

Lisää orientaatiotietoa voi lukea orientaatio-oppaasta.