Koulutusjärjestelmä ja tutkinnot

Kanadassa koulutusjärjestelmä on monimuotoinen ja hajautettu. Maassa ei ole liittovaltiollista opetusministeriötä vaan liittovaltion provinssit ovat hyvin itsenäisiä – myös koulutuksen järjestäminen on niiden vastuulla.

Koulutusjärjestelmät

Kukin provinssi vastaa alueellaan koulutuksen taloudellisesta, lainsäädännöllisestä ja hallinnollisesta järjestämisestä sekä koulutuksen tavoitteista ja rakenteesta. Näin ollen voi sanoa, että jokaisella provinssilla on oma koulutusjärjestelmänsä. Oppilaitokset saavat pääasiallisesti rahoituksensa provinsseilta tai territorioilta, eikä Kanadassa ole yksityisiä yliopistoja. Vaikka korkeakoulutusjärjestelmien rakenteet vaihtelevat provinssista ja territoriosta toiseen, on niillä myös paljon yhteistä. 

Ammatilliset opinnot

Ammatilliset opintokokonaisuudet voidaan Kanadassa jakaa kahteen pääryh­mään: yksivuotiset certificate-ohjelmat ja kaksivuotiset diploma-ohjelmat. Am­matillisissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja ei yleensä hyvitetä yliopistoissa, ellei kyseessä ole transfer-ohjelma, jonka opintosuoritukset ovat siirrettävissä osaksi paikallisen yhteistyöyliopiston Bachelor -tutkintoa.

Ammatillisia opintoja tarjoavat oppi­laitokset ovat yleensä nimeltään college, community college tai university college. Quebecissä ammatillisista oppilaitoksista käytetään nimitystä Cégep. Näissä op­pilaitoksissa voi suorittaa kaksivuotisia, yliopisto-opintoihin valmentavia tutkintoja tai kolmivuotisia ammatillisia tutkintoja.

 

Perustutkinto-opinnot

Perustutkinto (Bachelor’s Degree) on Ka­nadassa kolmi- tai nelivuotinen. Nelivuo­tinen tutkinto (Bachelor with Honours) on yleisempi, sillä se on kriteeri jatko-opintoi­hin haettaessa. Honours-ohjelmissa paino­tetaan voimakkaammin pääaineopintoja ja opiskelijan opintosuoritusten tasovaati­mukset ovat korkeammat.

Kanadalaiset Bachelor- ja Bachelor with Honours -tutkinnot vastaavat tasoltaan ja laajuudeltaan lähinnä suomalaista alem­paa korkeakoulututkintoa.

Perustutkinto-opintoja tarjoavat oppi­laitokset ovat yleensä nimeltään university tai British Columbiassa university college, ja ne tarjoavat perustutkinnon lisäksi yleensä myös lyhyempiä ammatillisia tutkintoja.

Jatko-tutkinnot ja yliopistolliset ammattitutkinnot

Jatkotutkintoihin Kanadassa luetaan gra­duate-opinnot ja yliopistolliset ammattitut­kinnot eli First Professional Degree -opin­not. Jatkotutkintoja tarjoavat oppilaitokset ovat yleensä nimeltään university.

Master’s -tutkinnon suorittaminen vaatii vähintään yhden, yleensä kahden vuoden lisäopinnot nelivuotisen perus­tutkinnon jälkeen. Master’s -tutkinnon suorittajilta vaaditaan yleensä joko loppukokeen suorittamista, tutkielman kirjoittamista tai muunlaista osoitusta opintoalansa hallitsemisesta. Master’s de­gree vastaa lähinnä suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa.

Tohtorintutkinnoista yleisin on Doctor of Philosophy, PhD. Tohtorintutkinnon suo­rittaminen kestää vähintään kolme vuotta, joista yleensä vähintään yksi vuosi täytyy viettää kampuksella. Yleinen pohjakoulu­tusvaatimus tohtoriohjelmiin on Master’s -tutkinto. Erikoistapauksissa yliopistot saattavat kuitenkin hyväksyä opiskelijoita tohtoriohjelmaan suoraan Bachelor with Honours -tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Yliopistollisia ammattitutkintoja (first professional degrees) voi suorittaa mm. oikeustieteessä, arkkitehtuurissa ja lää­ketieteessä. Näihin ohjelmiin pyrittäessä opiskelijalla täytyy olla yleensä vähintään kahden tai kolmen vuoden perustutkinto-opinnot suoritettuna. Koulutusohjelmien kesto vaihtelee aloittain. Muun muassa oikeustieteen tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta ja lääketieteen tutkin­non neljä vuotta.

 

Lisätietoja korkeakoulujärjestelmistä provinssien ja terriorioiden opetusministeriöiden kotisivuilta.