Valintaprosessi

Miten Fulbright graduate-stipendiaatit valitaan?

Fulbright-ohjelmaan haetaan sekä akateemiselle uralle suuntaavia tutkijoita että eri yhteiskunnan aloille sijoittuvia oman alansa ammatillisia asiantuntijoita.

Hakemusten tekninen tarkastus – hakuvaatimukset ja määräajat ovat ehdottomia

Hakemusten arviointi alkaa teknisellä tarkastuksella: tällä varmistetaan hakijan täyttävän hakuohjeissa ilmoitetut vähimmäishakuehdot ja hakemuksen sisältävän vaadittavat asiakirjat. Ohjelmassa ei ole kiintiöitä tiettyjen tieteenalojen tai maantieteellisten alueiden hakijoille. Stipendit myönnetään arvioinneissa parhaiten menestyville ehdokkaille alasta tai opiskelupaikasta riippumatta. Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet, kaikki asiakirjat sisältävät hakemukset otetaan valinnoissa huomion. Yksikin hakemuspaketista puuttuva asiakirja estää hakemuksen arvioinnin. Fulbright Suomi -säätiö on luonut hakijoille yksioikoisen tarkistuslistan tarvittavista asiakirjoista estääkseen hakemusten harmillisen karsiutumisen puuttuvien asiakirjojen vuoksi. Tarkistuslistasta huolimatta muutamia hakijoita karsiutuu pois vuosittain jo teknisessä tarkastuksessa puutteellisen hakupaketin vuoksi.

Tieteenalakohtaiset asiantuntija-arviot

Fulbright Suomi -säätiö lähettää teknisen tarkastuksen läpäisseet stipendihakemukset tieteenalakohtaisille asiantuntijoille arvioitavaksi. Pääosin Suomessa ja Yhdysvalloissa olevista eri alan asiantuntijoista mukana on yliopistojen professoreita sekä tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Osa arvioijista on myös Fulbright-ohjelman alumneja. Fulbright Suomi -säätiö on kerännyt laajan asiantuntijaverkoston, jota täydennetään vuosittain.

Fulbright-stipendihakemusten arvioijina useita vuosia toimineet asiantuntijat antavat kommenteissaan vinkkejä tuleville stipendihakijoille hakemuksen laadintaan ja kertovat odotuksistaan:

Hyvä hakemus on selkeä; hakijalla on selkeä suunnitelma, mitä hän aikoo opiskella/tutkia tai mihin asiaan erityisesti perehtyä.

Hakemuksissa kiinnitän eniten huomiota kokonaisuuteen. Hyvästä hakemuksesta käy ilmi, että hakija on etukäteen tutustunut huolellisesti yhdysvaltalaisiin yliopistoihin ja oikeasti valinnut sellaisen vierailukohteen, joilla on eniten annettavaa suhteessa hakijan omaan osaamistasoon. Tärkeää on myös nähdä, että hakijalla on selkeä visio siitä, miten hänen nykyinen osaamisensa linkittyy suunniteltuun Yhdysvaltojen jaksoon ja miten tuo vierailu puolestaan rakentaa tulevaisuutta. Tärkeänä pidän myös sitä, että kohdeyliopisto/opiskeluala on sellainen, että sen opettamisessa/opiskelussa on suhteellinen vahvuus juuri Yhdysvalloissa.

Olisi syytä selvittää etukäteen, missä yliopistoissa on hakijalle tärkeitä kursseja ja miten niitä voi kombinoida. Kurssien sisällöstä olisi myös syytä esittää jotain.

Hyvästä hakemuksesta käy ilmi, mitä lisäarvoa stipendivuodesta on odotettavissa hakijalle ja hakijan yhteisölle.

Olen usein jäänyt kaipaamaan hakemuksissa tietoa tai ainakin arviota siitä, miten stipendi hyödyttäisi Suomea. Stipendistä tuleva hyöty Suomelle on syytä selostaa ja perustella - ei riitä, että hakija itse hyötyy stipendistä. Kysymykseen vastaaminen ei tietenkään ole helppoa, mutta voisi vastaamista ainakin yrittää.

ASLA-Fulbright-stipendi on tai ainakin voi olla hakijalleen selvästi merkittävämpi kuin suurimmat kotimaisten säätiöiden yms. apurahat. Tämän vuoksi Fulbright-hakemukseen kannattaa panostaa aikaa paljonkin.

Kotiyliopistojen lausunnot – osa stipendeistä on Fulbright Suomi -säätiön ja suomalaisten yliopistojen yhteisrahoittamia

Fulbright Suomi -säätiö pyytää hakemuksille arvion myös niistä suomalaisista yliopistoista, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa osarahoittaa omien opiskelijoidensa graduate-stipendejä. Yliopistot järjestävät Fulbright-stipendiä hakeneet opiskelijansa paremmuusjärjestykseen ja arvioivat kunkin hakijan. Fulbright Suomi -säätiön valintalautakunnat käyttävät lausuntoja päättäessään valinnoista. Kaikkien hakemusten on täytettävä Fulbright-stipendiaateille asetetut valintaehdot, joten yliopiston tuki yksin ei riitä stipendiaattivalinnan perusteeksi. Jos yliopisto ei osallistu opiskelijansa Fulbright-stipendin kustannuksiin, Fulbright Suomi -säätiön hallitus voi tästä huolimatta valita ehdokkaan Fulbright Suomi -säätiön kokonaan rahoittamaksi stipendiaatiksi.

Hakijoiden valinta haastatteluun

Fulbright Suomi -säätiön esivalintalautakunta, johon kuuluu mm. Fulbright Suomi -säätiön hallituksen jäseniä, Fulbright-alumneja ja yhteistyökumppaneita, valitsee asiantuntijalausuntojen, suomalaisten yliopistojen arvioiden, stipendihakemuksen ja sen sisältämien suositusten, esseekirjoitusten sekä opintotodistusten perusteella osan hakijoista henkilökohtaiseen, englanninkieliseen haastatteluun. Hakemuksia arvioitaessa ja esivalintaa tehdessään lautakunta kiinnittää huomiota lausuntojen ja suositusten lisäksi hakemuksessa ja hakijassa mm. seuraaviin tekijöihin:

  • projektin merkitys alan tietämyksen kehittämisessä,
  • hakemuksen selkeys ja toteuttamiskelpoisuus,
  • projektin merkitys Fulbright-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, sekä
  • erityisesti haastattelussa arvioitavat henkilökohtaiset ominaisuudet: sopeutuvuus ja soveltuvuus toimia Fulbright-ohjelman lähettiläänä Yhdysvalloissa
  • perustelut opiskelu- tai tutkimusprojektin suorittamiselle Yhdysvalloissa,
  • akateemiset ja/tai ammatilliset valmiudet ja pätevyys,
  • hakemuksen omaleimaisuus ja innovatiivisuus

Haastatteluilla selvitetään soveltuvuutta Suomen ja Fulbright-ohjelman lähettilääksi

Fulbright Suomi -säätiössä pidettävään keskustelutyyliseen haastattelutilaisuuteen kutsutaan yleensä noin puolet stipendihakijoista. Akateemisia ansioita painottaneiden karsintavaiheiden jälkeen haastattelulla selvitetään hakijan soveltuvuutta akateemiseen kulttuurivaihto-ohjelmaan, jossa stipendiaatilta odotetaan kiinnostusta toimia Suomen ja Fulbright-ohjelman lähettiläänä Yhdysvalloissa. Fulbright-ohjelmaan haetaan sellaisia Suomen edustajia Yhdysvaltoihin, jotka luovat verkostoja ja yhteyksiä maitten välillä. Haastattelulautakunta punnitsee myös hakijan kykyjä tulevaisuuden sellaisena muutoksentekijänä, joka voisi omalla sarallaan edistää tieteen, taiteen tai oman ammattialansa kehitystä muun muassa kansainvälisen yhteistyön ja yhteyksien luomisen avulla. Tällaisia Fulbright-stipendiaateilta odotettavia henkilökohtaisia ominaisuuksia on vaikea arvioida ainoastaan hakupapereita lukemalla, mistä johtuen haastatteluilla on erittäin tärkeä osa Fulbright-stipendiaattien valinnassa.

Koska Fulbright-ohjelman stipendiaattivalinnat eivät perustu yksinomaan akateemisiin tekijöihin, valintalautakunnan on joissakin tapauksissa täytynyt hylätä hakupapereiden perusteella akateemisesti korkeatasoiselta vaikuttanut ehdokas sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt Fulbright-ohjelman edustajalta vaadittavia henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyviä odotuksia.

Fulbright Suomi -säätiön hallitus valitsee stipendiaatit

Eri valintavaiheiden päätteeksi, yleensä erittäin vaikean pohdinnan jälkeen, haastattelulautakunta esittää valintasuosituksensa Fulbright Suomi -säätiön hallitukselle, joka päättää stipendiaattivalinnoista. Yhdysvaltalaisen ohjelmakumppanin muodollisen hyväksynnän antaa Yhdysvaltojen presidentin nimittämä Fulbright Foreign Scholarship Board -lautakunta. Vuosittain noin 30-60 ehdokkaan joukosta neljä kuukautta kestävän läpikotaisen ja monipolvisen valintaketjun tuloksena Fulbright Suomi -säätiö nimeää kymmenkunta Suomen ja Fulbright-ohjelman huippuedustajaa Yhdysvaltoihin suorittamaan graduate-vaiheen opintoja.