Lukukausijärjestelmä
Lukuvuosi kestää monessa yliopistossa elo-syyskuusta touko-kesäkuuhun. Lukuvuosi jakautuu joko kahteen lukukauteen (semester tai term), kolmeen vuosikolmannekseen (trimester) tai neljään vuosineljännekseen (quarter). Kahden lukukauden järjestelmä eli semester system on näistä yleisin. Kesälukukausi on yleensä vapaaehtoinen.
Opintopisteet eli credits
Jos opiskelet kolmen krediitin kurssin, se tarkoittaa käytännössä sitä, että sinulla on kolme viikoittaista kontaktituntia (opetusta, ryhmätöitä tms.) yhden lukukauden ajan. Tämän lisäksi opiskelijoille on määrätty tietty tuntien ulkopuolella luettava kirjallisuus sekä usein myös harjoitustöitä, esseitä (term paper), esitelmä tai tutkielma ja loppukoe (final examination). Yleensä kurssiin kuuluu myös yksi tentti kurssin keskivaiheilla (mid-term examination).
Yhdysvalloissa opetus koostuu pääosin luennoista, lisäksi opintoihin kuuluu seminaareja, harjoitustöitä ja laboratoriotyöskentelyä. Opiskelijan osallistumisella ja aktiivisuudella on yleensä tärkeä merkitys sekä opetustilanteessa että kurssien arvostelussa.
IB-lukion suorittaneet
International Baccalaureate -tutkinnon suorittanut voi saada opintopisteitä joistain ensimmäisen vuoden kursseista. Kysy tästä mahdollisuudesta amerikkalaisesta yliopistosta jonne olet menossa.
Vaihto-opiskelijat
Vaihto-opiskelijoiden kurssit muunnetaan usein kaavalla 1 ECTS = 0.5 US Semester Hours Credit. USA:n yliopiston käyttämä krediittimääritelmä on kuitekin hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti.
| 1st year | Freshman | #100-199 |
| 2nd year | Sophomore | #200-299 |
| 3rd year | Junior | #300-299 |
| 4th year | Senior | #400-499 |
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan usein verkossa. Joissain yliopistoissa on käytössä nk. shopping-järjestelmä, mikä tarkoittaa sitä, että tiettynä aikana voi käydä koekuuntelemassa luentoja ja vasta tämän jälkeen päättää haluaako kurssille jäädä. Tutustu oman yliopistosi kurssi-ilmoittautumiseen hyvissä ajoin - kurssit täytetään usein ilmoittautumisjärjestyksessä. Ehkä voit ilmoittautua kursseille jo Suomesta käsin.
Kurssiohjelma eli syllabus
Syllabus on kurssin ohjelma, jossa on listattu mm. kirjallisuus, joka pitää lukea tietyille luennoille. Kurssien tahti voi olla nopea ja parhaiten pysyy mukana, kun seuraa suunnitelmaa järjestelmällisesti. Yhdysvalloissa lukemista ei voi jättää tenttiä edeltävään iltaan, koska osa arvosanasta tulee tuntiosallistumisesta. Kursseilla pitää olla aktiivinen ja se on vaikeaa, ellei ole lukenut vaadittavia tekstejä. Tunneilla on yleensä läsnäolopakko.
Jos et heti alussa pääse keskustelutahtiin mukaan, käy professorin luona juttelemassa (office hours). Näin hän saa sinusta kuvan ja tietää, että olet kurssilla hyvin mukana. Tästä voi olla myös hyötyä, kun joskus tarvitset suosituksia.
Opintojen arvostelu
Arviointitavat vaihtelevat, mutta usein osa arvosanasta muodostuu tuntiosallistumisesta ja läsnäolosta luennoilla, ryhmätöistä, kirjoitustehtävistä ja muista raporteista. Kursseja voi harvoin suorittaa kirjatenteillä. Kursseilla voi olla väli- ja loppukoe (mid-term ja final examination).
Arvosanat
GPA eli Grade Point Average on suoritettujen kurssien keskiarvo (arvosana kerrotaan krediittien määrällä ja kokonaissumma jaetaan kaikkien krediittien määrällä). Esimerkiksi jos olet opiskellut neljä kolmen krediitin kurssia ja saanut yhdesta arvosanaksi B+, ja muista A-, GPA lasketaan näin: ((3*3,3) + (3*4,3) + (3*4,3)) + (3*4,3)) / 12 = 4,05.
| Arvosana | GPA | |
| A (+/-) | 4.0 (A+ = 4,33; A- = 3,67) | 90% - 100% |
| B | 3.0 (B+ = 3,33; B- = 2,67) | 80% - 89% |
| C | 2.0 (C+ = 2,33; C- = 1,67) | 70% - 79% |
| D | 1.0 (D+ = 1,33; D- = 0,67) | 60% - 69% |
| F | 0.0 | 50% - 59% |
Tarkista kunkin yliopiston arviointikäytäntö suoraan heiltä itseltään, sillä se voi vaihdella.
