Starting line on a running track, showing numbers from 1 to 5.

Urheilustipendit

Perustutkinto-opintojen rahoittaminen urheilustipendillä on loistava tilaisuus. Lajissaan menestyvä urheilija voi keskittyä harjoitteluun opinto-ohjelmassa, jossa opinnot ja urheilu on suunniteltu sopimaan saumattomasti yhteen.

Stipendejä on tarjolla huippu-urheilijoille, mutta myös niille, joilla ei ole oman lajinsa Suomen mestaruutta. Suosituimmissa lajeissa, kuten koripallossa ja amerikkalaisessa jalkapallossa, kilpailu ykkösdivisioonan valmennuspaikoista ja rahoituksesta on kovaa. Rahoitettavia lajeja on kuitenkin useita ja myös muissa kuin huippudivisioonissa on stipendejä tarjolla.

Urheilustipendejä jaetaan seuraaviin lajeihin:

  • Baseball
  • Basketball
  • Cross-country
  • Fencing
  • Football
  • Golf
  • Gymnastics
  • Ice Hockey
  • Indoor Track
  • Lacrosse
  • Rowing
  • Skiing
  • Soccer
  • Softball
  • Swimming and Diving
  • Tennis
  • Track and Field
  • Volleyball
  • Water polo
  • Women's Field Hockey
  • Wrestling

Divisioonat

Yliopistourheiluun osallistuvat yliopistot on jaettu divisiooneihin sen mukaan moneenko lajiin yliopisto osallistuu. Korkeimman eli ykkösdivisioonan yliopistojen pitää osallistua vähintään seitsemään yllä mainittuun lajiin. Kun puhutaan varsity-tason urheilusta, tarkoitetaan sillä juuri ykkösdivisioonaa. Ylimmän divisioonan pelaajien yläikäraja on 25 vuotta.

NCAA divisioonat I-III

  • Division I
    • Kovatasoisin
    • Yliopiston tulee osallistua vähintään 14 lajiin
    • Urheilijoiden ikäraja on 25 vuotta
    • Varsity level
  • Division II
    • Lähes yhtä vaativa kuin ykkösdivisioona
    • Yliopiston tulee osallistua vähintään 10 lajiin
    • Stipendit mahdollisesti pienempiä
    • Intramural / Club level
  • Division III
    • Ei urheilustipendejä (ei tarvita "kelpoisuussertifikaattia")
    • Hyvä vaihtoehto urheilijalle, joka haluaa jatkaa lajiaan opintojen ohessa.

Urheilujärjestöt eli Athletic Associations

Urheilujärjestöt hallinnoivat yliopistourheilua. Järjestöjen jäsenistä koostuvat edustustot asettavat mm. kaikkia koskevat kilpailu- ja recruiting-säännöt. Suurin urheilujärjestö on National Collegiate Athletic Association NCAA, johon kuuluu yli 900 jäsenyliopistoa, jotka on jaettu kolmeen eri divisioonaan. NCAA:n jäsenyliopistot ovat yleensä neljävuotisia oppilaitoksia ja oppilaitosten muodostamia ryhmiä, joita kutsutaan konferensseiksi. Kaksi muuta suurempaa urheilujärjestöä ovat National Association of Intercollegiate Athletics NAIA, jonka jäsenyliopistot ovat yleensä pienempiä collegeja ja National Junior College Athletic Association NJCAA, jonka jäsenistö koostuu kaksivuotisista oppilatoksista.

NCAA on jaettu kolmeen divisioonaan. Divisioona I on huippukilpasarja, johon kuuluu yli 350 jäsenyliopistoa. Divisioona I:n pelejä seurataan laajasti kansallisessa mediassa ja osa sarjan rahoituksesta tulee mediasopimuksista. Tämän divisioonan urheilijoiden yläikäraja on 25 vuotta.

Divisioona II:een kuuluu hieman yli 300 jäsenyliopistoa ja kilpailijoiden ja joukkueiden taso on korkea, mutta ei yllä divisioona I:n tasolle. Myös tämän divisioonan jäsenyliopistoissa on urheilustipendejä, mutta ne ovat mahdollisesti pienempiä kuin ykkösdivisioonassa. Tässä divisioonassa urheilu on tasokasta, mutta se jättää myös opiskelulle ja muille harrastuksille aikaa.

Divisioona III:een osallistuu lähes 450 yliopistoa. Tässä divisioonassa pääpaino on alueellisella ja konferenssien välisellä kilpailulla. Divisioona III:n lähtökohta on urheilija eikä niinkään yleisö. Divisioona tarjoaa urheilijalle mahdollisuuden sovittaa urheilu ja opiskelu hyvin yhteen. Urheilustipendejä tässä divisioonassa ei ole, mutta opiskelija voi mahdollisesti hakea yliopistolta muuta rahoitusta.

NAIA-järjestön yliopistoissa urheilu on korkeatasoista, mutta ei NCAA-sarjojen tasolla. NAIA-järjestöön kuuluvat yliopistot tarjoavat joitain urheilustipendejä. NJCAA:n jäsenoppilaitokset jakavat niin täysstipendejä kuin osittaista rahoitusta.

Yliopiston sisäänpääsyvaatimukset ja NCAA:n sertifiointi

Urheilustipendi myönnetään vuodeksi kerrallaan ja on uusittavissa koko nelivuotisten opintojen ajaksi. Urheilustipendi voi kattaa kaikki tai vain osan kuluista. Jotta stipendi uusittaisiin joka vuosi, pitää opintojen edetä ja keskiarvon pysyttävä tietyllä tasolla. Urheilijan kannattaa valita sellainen yliopisto, jossa haluaisi opiskella vaikka ei urheilustipendiä saisikaan.

Ennen urheilustipendin myöntämistä opiskelijan pitää täyttää yliopiston akateemiset sisäänpääsyvaatimukset. Tämän lisäksi urheilujärjestöt asettavat omat vaatimuksensa urheilijoille. NCAA:lta pitää hakea “kelpoisuussertifikaatti”.

Valmentajan etsiminen

Aloita valmentajan etsiminen ajoissa. Joukkueen/valmentajan valintaan liittyen kannattaa miettiä ainakin seuraavia seikkoja:

  • Mikä on oma tasosi?
  • Mikä on joukkueen taso?
  • Kuinka paljon saat peliaikaa?
  • Mitä sinulta vaaditaan?
  • Onko juuri sinun aloitusvuotenasi tarjolla juuri se pelipaikka (roster opening) jota sinä pelaat?

Ja lisäksi kannattaa:

  • Olla yhteydessä lajiliittoon Suomessa ja USA:ssa
  • Jutella amerikkalaisen valmentajan kanssa

Joukkueita voi alkaa kartoittaa esimerkiksi tutustumalla NCAA:n sivuilta löytyviin tilastoihin: College Sports Statistics and Records.

Omien taitojen markkinointi

Jos lähdet etsimään sopivaa valmentajaa itsenäisesti, on itsensä markkinointi tärkeää. Sinun pitää päästä valmentajan tietoisuuteen ja sitten vakuuttaa hänet siitä, että olet paras mahdollinen urheilija hänen joukkueeseensa. Urheilijoiden tekemät videot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista, joiden avulla valmentajat arvioivat mahdollisia uusia joukkuejäseniä.

Suomessa on muutamia yrityksiä, jotka avustavat urheilustipendin hakuprosessissa ja valmentajien etsinnässä maksua vastaan.

Lisätietoja